Ekseema

Ekseema
Atooppinen ihottuma eli ekseema on krooninen tulehduksellinen ihosairaus, joka aiheuttaa punoittavia, kutisevia ja tihkuvia rakkulamaisia vaurioita iholle. Vauriot voivat hilseillä ja halkeilla. Ekseemaa esiintyy lähes 10 %:lla lapsista. Vaikka taipumus ihottumaan on usein ohimenevää lapsen varttuessa, joitakin se vaivaa koko elinajan.

Tutkimuksin on osoitettu ekseeman taustalla olevan epätasapainon immuunijärjestelmässä. Järjestelmä suosii virheellisesti joidenkin ns. T-solujen kehittymistä elimistössä. Auttaja-2 T-solut lisääntyvät nopeasti taudin alussa ja akuuteissa vaiheissa. Auttaja-1 T-solut puolestaan dominoivat taudin kroonista vaihetta. Atooppista ihottumaa voivat aiheuttaa myös allergiset reaktiot eri kemikaaleille, metalleille tai kasveille, samoin kuin yliherkkyys esim. saippuoille ja pesuaineille.

Taudin pahenemisvaiheita voivat aiheuttaa jännittyneisyys, stressi ja masennus. Usein niihin liittyy immunoglobuliini E:n lisääntyminen verenkierrossa. Bakteerien, erityisesti Staphylococcus Aureuksen, aiheuttamat infektiot voivat pahentaa atooppista ihottumaa.

Ekseeman hoito
Potilaan opastaminen hoitoon on hoidon kulmakivi. Perus- ja kosteusvoiteiden käyttö sekä ihottumaa aiheuttavien aineiden välttäminen ovat tärkeitä. Myös liiallisen lämmön välttämisestä voi olla hyötyä.

Paikallishoidon nyrkkisääntönä on käyttää miedointa mahdollista tehokasta kortisonipitoista voidetta. Paikallista antibiootin ja kortisonin yhdistelmää voidaan käyttää infektoituneessa ekseemassa.

Muita hoitovaihtoehtoja ovat mm. pimekrolimuusi ja takrolimuusi. Nukuttavan vaikutuksen omaavilla antihistamiineilla voidaan lievittää kutinaa ja siten vähentää tarvetta raapia ihoa. Vaikeampia ekseeman muotoja voidaan hoitaa kapeakirjoisella UV-B-valolla, atsatiopriinilla, metotreksaatilla ja mahdollisesti sykslosporiinilla.